EMIL WIKSTRÖM
(1864-1942)

Turkulaissyntyinen Emil Wikström aloitti taideopintonsa Turussa, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1881 jatkaen Helsingissä vuodet 1882-83 ja 1886-87. Taideteollisessa keskuskoulussa hän opiskeli vuosina 1882-83. Emil Wikströmin ulkomaisia opiskelupaikkoja olivat Wienin taideakatemia vuosina 1883-85 ja 1887-88, Ecole des Arts Décoratifs vuosina 1885-86 ja Académie Julian vuosina 1889-90 Pariisissa. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa näytteillä vuonna 1886.

Emil Wikströmin tunnetuimpia julkisia teoksia ovat Helsinkiin pystytetyt Elias Lönnrotin muistomerkki vuodelta 1902 ja Säätytalon fasadin päätykolmioon sijoitettu Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809 vuodelta 1903. Tämä lähes 20 metriä pitkä teos käsittää 26 henkilöhahmoa. Helsingissä Suomen Pankin edessä on Emil Wikströmin veistämä Johan Vilhelm Snellmania esittävä patsas 1915/1923.

Emil Wikströmin tuotantoon kuuluvat myös Kansallismuseon portaille sijoitettu Karhu vuodelta 1910 ja Helsingin rautatieaseman Lyhdynkantajat vuodelta 1914.

Emil Wikström veisti Mänttään G.A. Serlachiuksen muistomerkin vuonna 1921 ja Serlachius-suvun hautamonumentin vuonna 1937.

Emil Wikströmiä pidetään 1900-luvun alun suosituimpana kuvanveistäjänä maassamme. Häntä on luonnehdittu Suomen johtavaksi monumentalistiksi ennen ensimmäistä maailmansotaa. Emil Wikströmille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1919.

Emil Wikströmin suunnittelema ensimmäinen suomalainen erämaataiteilijakoti valmistui Sääksmäelle vuonna 1894. Rakennus tuhoutui tulipalossa pari vuotta myöhemmin. Uuteen taiteilijakotiin kuuluva asuinrakennus valmistui 1902 ja ateljee pari vuotta myöhemmin. Visavuoren museosäätiö perustettiin vuonna 1906 ja Visavuori-museo avattiin yleisölle vuonna 1967. Museossa esitellään Emil Wikströmin taiteen ohella hänen tyttärenpoikansa pilapiirtäjä Kari Suomalaisen elämäntyötä ja taidetta.

Teos: Gustaf Fredrik Ahlgrenin rintakuva (1888)

Tiedot:

  • Pronssi
  • Koukkuniemen vanhainkodin piha, Rauhaniementie 19

Kuvaus:

Tamperelainen kauppias Gustaf Fredrik Ahlgren (1845-1883) testamenttasi omaisuutensa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Ahlgren lahjoitti Tampereen kaupungille varat köyhäintalon rakentamiseen.

Tampereen kaupunki pystytti kuvanveistäjä Emil Wikströmin veistämän Ahlgrenin rintakuvan vuonna 1888 köyhäintalon pihamaalle. Nykyisin paikalla sijaitsee Koukkuniemen vanhainkoti.

Teos: Näsikallion suihkukaivo (1913)

Tiedot:

  • Figuurit pronssia
  • Jalustarakennelma ja altaat graniittia
  • Näsikallio, Hämeenpuiston pohjoispää

Kuvaus:

Näsikallion suihkukaivo on suurikokoinen graniittisommitelma, jonka kruunaa kolme erillistä pronssiveistosta. Ylinnä Pohjanneito istuu sateenkaarella ja kehrää värttinällä kultalankaa. Alempana ovat vanhempia ja lapsia kuvaavat allegoriset veistossommitelmat. Aikalaisten mielestä vesiputoukset ja altaat kuvasivat Tammerkosken kuohuja. Suihkukaivoon liittyvä arkkitehtoninen jugend-henkinen rakennelma on arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema.

Emil Wikström kuvailee teostaan sanomalehdessä vuonna 1913 näin: ”Onhan Tampere teollisuuskaupunki ja sen muistomerkkiin siis eritoten sopivat tällaiset ryhmät, joista toinen kuvaa tehdasteollisuutta, toinen kotiteollisuutta. Toisessa ryhmässä poika näyttää isälleen, kuinka ratas pyörii pelkän veden voimalla ja isä, joka koko ikänsä, on saanut ratasta käsin vääntää, laskee hämmästyneenä kampinsa kädestään. Toinen ryhmä taasen kuvaa äitiä ja tytärtä. Äiti neuloo ryijyä ja tytär kutoo sukkaa.”

Läheltä veistoksia tutkineet tietävät, että naishahmon helmoissa leikkii kissa lankakerän kanssa. Näsikalliolla käytiin kansalaissodan aikaan keväällä 1918 taisteluita, joiden muistona suihkukaivon patsaissa on luodinreikiä.

Kauppias Nikolai Tirkkonen lahjoitti Tampereen kaupungille varat suihkukaivoon vuonna 1909 aikansa monipuolisen tavaratalon, toiminimi J.Tirkkosen, 40-vuotisen toiminnan juhlapäivänä. Etualan ranskalaistyyppistä realismia edustavat figuuriryhmät Emil Wikström oli luonnostellut jo vuonna 1909. Kuvanveistäjä ehdotti teoksen sijoituspaikaksi Mustanlahden kallion eteläistä rinnettä. Tampereen kaupunki maksoi suihkukaivoveistoksen perustamistyöt sekä altaan rakentamisen. Wikströmin apuna toimi hänen oppilaansa, kuvanveistäjä Väinö Richard Rautalin.