ILKKA VÄÄTTI
(1955)

Hyrynsalmella syntynyt taidemaalari ja -graafikko Ilkka Väätti opiskeli Lahden taidekoulussa vuosina 1976-79, hän jatkoi opintojaan Lahden taideinstituutissa vuonna 1996. Ilkka Väätti harjoitti taideopintoja myös Unkarissa Magyar Képzömuvészeti Föiskolassa vuonna 1979. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä vuonna 1979.

Ilkka Väätin julkisia teoksia on mm. kouluilla Tampereella ja hänen synnyinkunnassaan Hyrynsalmella. Vuonna 1995 valmistui Pirkkalan seurakuntakeskukseen seinämaalaus Pyhä sana.

Ilkka Väätti on toiminut opettajana mm. Oriveden opistossa vuosina 1979-84. Hän on opettanut maalausta vuodesta 1986 lähtien Kankaanpää ja Lahden taidekouluissa sekä Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa, myös sen jälkeen kun em.oppilaitokset muuttuivat osaksi ammattikorkeakouluja.

Ilkka Väätti on kuulunut Skima-ryhmään vuosina 1981-89 sekä Dimensio-ryhmään vuosina 1995-2001. Hän on vaikuttanut aktiivisesti paikallisissa ja valtakunnallisissa taiteilijajärjestöissä.

Teos: Aika, aurinko ja maailma, osat I-III (1992)

Tiedot:

  • Polttomaalattu alumiinireliefi-sarja
  • I osa 180 X 110 cm, II osa 185 X 185 cm, III osa 140 X 140 cm
  • Messukylän koulun eteläseinä, Messukylänkatu 35

Kuvaus:

Alumiinireliefisarja on osa tilataideteosta, jonka tamperelainen taiteilija Ilkka Väätti toteutti Messukylän kouluun. Kaksi muuta osaa teoksesta on koulun ruokasalissa. Koulun seinässä on kuvattuna vihreä tiimalasi, oranssi auringonpyörä ja punainen hannunvaakuna, jotka ovat vanhat ajan, auringon ja maailman symbolit. Ne ovat vanhoja arkkityyppisiä merkkejä, jotka tunnetaan Pohjoismaissa.

Taiteilija on pyrkinyt löytämään paikan hengen ja toteuttamaan teoksen, joka sopii tilaan ja arkkitehtuuriin. Ideoita teokseen on löytynyt Messukylän keskiaikaisesta kirkosta, jonka sakastin päädyssä on kuvattuna vanhoja merkkejä.

Teos: Pyhäjärven kappeli (1955)

Tiedot:

  • Kokonaistaideteos 
  • Toteuttaneet: Ilkka Väätti & Työryhmä
  • Viikinsaari

Kuvaus:

Talvella 1992 Tampereen kaupungin kulttuuritoimi sai vastatakseen Pyhäjärvellä sijaitsevasta Viikinsaaresta. Tamperelaistaiteilija Ilkka Väätti ehdotti saareen rakennettavaksi renessanssityylisen kappelin. Ideaa työstettiin ja vanhasta putkasta päätettiin tehdä ekumeeninen kappeli. Entisessä putkarakennuksessa oli kaksi selliä ja eteinen.

Pirkkalan asuttamisesta on historiallisia dokumentteja jo 1200-luvulta. Esihistoriallisten paikannimien ketju kulkee Pirkkalan kirkolta koilliseen kohti alueen toista keskiaikaista kirkkoa, Messukylää. Tämän historian perusteella paikan nimeksi päätettiin antaa Pyhäjärven kappeli. Teos toteutettiin keskiaikaisen perinteen mukaan, jossa mestarina toimineen Ilkka Väätin johdolla työskenteli ryhmä omaan alaansa erikoistuneita taiteilijoita ja käsityöläisiä.

Kappelityölle Väätti halusi taustaksi löytää keskeishenkilön sekä itäisen että läntisen kirkon historiasta. Etuhuoneessa on sekä esikristillistä että kristillistä symboliikkaa. Tarkoituksena on viitata aikaan, jolloin kristillinen kulttuuri alkoi tehdä tuloaan Suomeen.

Stefanus Laurentiin mukaan nimetty Läntinen kappeli on saanut vaikutteensa katoliselta ajalta. Huone on saanut nimensä suomalaisen fransiskaanimunkin, Stefanus Laurentiin mukaan. Hän eli 1400-luvulla ja oli munkkina Turunmaan saaristossa.

Aleksanteri Syväriläisen mukaan nimetty Itäinen kappeli on saanut nimensä ortodoksimunkki Aleksanteri Syväriläisen mukaan. Hän eli samoihin aikoihin Laurentiin kanssa. Syväriläinen perusti Syvärin luostarin. Kappelissa on maalauksia, jotka ovat tulkintoja ikoneista.