AIMO TUKIAINEN
(1917-1996)

Orivedellä syntynyt Aimo Tukiainen opiskeli Viipurin taiteen ystävien piirustuskoulussa vuosina 1935-38 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1938-39 ja 1940-41. Hänen teoksiaan oli ensimmäisen kerran esillä näyttelyssä vuonna 1940.

Aimo Tukiaisen monista julkisista veistoksista mainittakoon Suomen Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas vuodelta 1960 ja Hämeenlinnassa sijaitseva Summan taistelun muistomerkki vuodelta 1965. Aimo Tukiainen on tehnyt useita sankarihautamuistomerkkejä. Poriin valmistui vuonna 1952 useasta erillisestä henkilöryhmästä muodostuva monumentti ja Tainionkoskelle sijoitettiin aikanaan Savonlinnan-Säämingin sankaripatsaskilpailun voittanut Vaiennut linnake vuonna 1963.

Miina Sillanpään muistomerkki Soihtu pystytettiin Helsinkiin vuonna 1968. Pirkanmaalla sijaitsevat mm. Solukko-niminen suihkukaivoveistos vuodelta 1968 Mäntässä ja Paperiperhe vuodelta 1972 Valkeakoskella. Aimo Tukiainen tunnetaan myös tuotteliaana mitalitaiteilijana. Hänen mitalituotantonsa käsittää lähes 90 mitalia vuodesta 1948 1990-luvulle.

Aimo Tukiainen rakennutti vuonna 1962 Orivedelle Purnun näyttelytilat, joissa on järjestetty suosittuja kesänäyttelyitä. Purnua pidetään suomalaisen kesänäyttelytoiminnan uranuurtajana. Hän toimi aktiivisesti kuvataiteen järjestötehtävissä ja jäsenenä valtion taidealan toimikunnissa ja komiteoissa. Aimo Tukiaiselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1956 ja professorin arvonimi vuonna 1977.

Teos: Elonvirta - päiväperho (1966)

Tiedot:

  • Pronssi
  • Suihkukaivosveistos
  • Koukkuniemen vanhainkodin piha
    Rauhaniementie 19

Kuvaus:

Kaupunki tilasi kuvanveistäjä Aimo Tukiaiselta suihkukaivoveistoksen Koukkuniemen vanhainkodin pihaan lähelle hallintorakennusta. Suihkukaivoveistoksen pystyttäminen oli osa Koukkuniemen vanhainkodin laajennus- ja uudistusohjelmaa.

Aimo Tukiaisen teoksessa pyöreältä jalustalta kohoaa perhosen siivistä muodostuva nouseva rakenne. ”Tämä pronssielementeistä yhteen hitsattu suihkukaivoveistos soveltuu sekä ajatukseltaan että toteutukseltaan kauniisti tarkoitukseensa. Harvoin lienee julkisessa veistoksessa lyhyen ja hauraan ihmiselämän kulkua tulkittu niin osuvasti ja tunteikkaasti kuin tässä sijainnistaan johtuen suhteellisen vähän tunnetussa teoksessa. Päiväperho-teema on saanut useita muunnelmia Tukiaisen pronssi- ja graniittimateriaaliin tekeminä vapaina veistoksina”, kirjoittaa veistoksesta professori Olli Valkonen.

Suihkukaivoveistos sijoitettiin alueella olleen luonnonaltaan yhteyteen. Altaan vieressä ollut Gustaf Fredrik Ahlgrenin rintakuva siirrettiin hallintorakennuksen edustalle. Suihkukaivoveistos paljastettiin Tampereen päivänä 1.10.1966. Siihen liittyy kuvanveistäjän suunnittelema valaistus. Suihkukaivo ja valaistus eivät ole nykyään toiminnassa.

Teos: Tiedon puu (1954)

Tiedot

  • Graniitti
  • Amurin koulun eteläpääty, Satakunnankatu 60

Kuvaus:

Teoksessa on kuvattu lapsen elämää kolmessa kohtauksessa. Alimpana tyttö nukkeineen on isänsä seurassa, keskellä hän leikkii pallon kanssa ja ylimpänä on kuvaus opetustilanteesta luokkahuoneessa, viittaava poika istuu pulpetissa.

”Koulureliefissä on opiskelua, vanhempien elämänviisautta ja kodin opetusta painottava moraalinen sisältönsä, mutta se on toteutettu aiempaa formaalisesti huomattavasti vapaampien keinojen avulla ja tiukka frontaalisuus on nyt leikkisä tyylittelykeino.” Noin kirjoitti tutkija Liisa Lindgren Tukiaisen reliefistä. Tampereen kaupunki tilasi reliefin kuvanveistäjä Aimo Tukiaiselta. Teos paljastettiin 2.10.1954.

Teos: Virvatulet / Suomalaisen sotilaan muistomerkki (1971)

Tiedot:

  • Pronssi
  • Korkeus 400
  • Koskipuisto

Kuvaus:

Ajatus muistomerkistä suomalaiselle sotilaalle virisi kaupungin kuvaamataidetoimikunnassa. Kuvanveistäjä Aimo Tukiainen tarjosi luonnostaan Virvatulet tähän tarkoitukseen. Kaupunki tilasi muistomerkin Tukiaiselta.

Tukiainen kuvaa teoksessa sodan mielettömyyttä, sen kaiken murskaavaa mekanismia. Teoksen toisena teemana ovat tykistökeskityksen jälkeiset sinertävät valoilmiöt, joita jotkut sotilaat ovat sanoneet nähneensä. Alunperin veistoksessa on ollut taiteilijan suunnittelema, veistoksen sisään rakennettu valaistus, joka jouduttiin konservoinnin yhteydessä poistamaan huonokuntoisena.

”Tässäkään Virvatulet-nimen saaneessa teoksessa Tukiainen ei halunnut lähteä heroisoimaan sotilasta, vaan pyrki luomaan yleispätevämmän eli kuten hän itse on sanonut ’kriisiaikojen monumentin’ ja samalla ympäristön innoittaman taideteoksen. Miljööteoksen luonne on hyvinkin hallitseva johtuen juuri sijoituspaikan vaihtelevista elementeistä virtaavan veden ja vanhojen tehdasrakennusten äärellä. Tulenliekeistä hahmottuva sotajoukko kruunaa teoksen ja antaa kuin huomaamatta viitteenomaisen runollisen hahmon sille jo kauas historiaan takautuvalle muistolle, jonka merkiksi monumentti on tarkoitettu.” Näin teoksesta kirjoitti professori Olli Valkonen. Muistomerkki paljastettiin Koskipuistossa, Yrjö Liipolan Paimenpoika-veistoksen entisellä paikalla, Tampereen päivänä 1.10.1971.