Taiteilija 

Wäinö Aaltonen
(1894–1966)

Veistokset: Suomen neito, Veronkantaja, Eränkävijä, Kauppias

Tiedot:

  • Valmistumisvuosi: 1928
  • Pronssi
  • Korkeus n. 450 cm
  • Hämeensilta (Veistokset on väliaikaisesti siirretty muualle sillan korjaustöiden takia).

Kuvaus:

Hämeensillan veistokset lahjoitti Tampereen kaupungille kauppaneuvos Rafael Haarla, joka juhlisti näin oman teollisuuslaitoksensa 20-vuotisjuhlaa. Hän ilmoitti vuonna 1923 kaupunginhallitukselle lahjoittavansa 100 000 markkaa vastaisuudessa rakennettavan Hämeensillan kaiteiden taiteelliseen somistamiseen. Aiheidean laati Haarlan toimeksiannosta kirjailija Jalmari Finne. Teokset tilattiin ilman kilpailua suoraan kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta. Ne sijoitettiin E.R.Erikssonin suunnittelemalle uudelle Hämeensillalle, joka valmistui syksyllä 1929. Teokset valmistuivat ajallaan kaupungin 150-vuotisjuhliin ja ne sijoitettiin paikoilleen 26. 9.1929. Syyskuussa tapahtuneen Kuru-laivan tuhoisan haaksirikon vuoksi varsinaisia juhlallisuuksia ei järjestetty.
Paria päivää myöhemmin kauppaneuvos Haarla kirjoitti veistosten näyttävän aika onnistuneilta, vaikka ne eivät täysin vastanneetkaan hänen makuaan. ”En sittenkään voi päästä ajatuksesta, että tarkoitus olisi selvempi ollut, jos veistokset olisi muovailtu aikakauttansa kuvaaviin pukuihin. Että Pirkkalaisvallan symboolit ovat nyt joka tapauksessa paikallaan, siitä olen iloinen.”

Patsaat esittivät 1200-1500 -luvuilla vaikuttaneen pirkkalaisliikkeen sankarillisena myyttinä. Pirkkalaiset tekivät kauppa- ja eräretkiä pohjoiseen verottaen samalla Ruotsi-Suomen kuninkaan valtuuttamina lappalaisia. Patsaat kertovat mielenkiintoisella tavalla myös oman aikansa ajankohtaisista ilmiöistä: urheiluvoittojen ja nousevan kansallisen itsetunnon pohjustamasta rodullisen ihannekuvan korostamisesta, vapaan talonpoikaisuuden ihailusta, miehen ja naisen roolien eriytymisestä. Runollisen neidon täyteläiset muodot uhkuvat tervettä elinvoimaa. Miehet ovat lihaksikkaita atleetteja ja vahvatahtoisia sankareita.

Tilaajan asettaman tiukan aikataulun vuoksi taiteilija ehti syventyä kunnolla vain kahteen patsaaseen, Suomen neitoon ja Eränkävijään. Kauppias ja Veronkantaja jäivät tavallaan keskeneräisiksi. Suomen neito on ollut esillä Zürichissä vuonna 1931 (Internationale Ausstellung Plastik, Kunsthaus) ja puutarhanäyttelyssä Essenissä vuonna 1965. New Yorkin maailmannäyttelyssä vuonna 1939 teos oli mukana kipsiversiona, pieni kantele ylös kohotetussa kädessään.
Suomen neidon lakitus on kuulunut 1970-luvun alusta lähtien teekkarien vappuperinteisiin.

Veistokset on väliaikaisesti siirretty muualle Hämeensillan korjaustöiden takia.

Taiteilijan teokset: