RICHARD RAUTALIN
(1891-1943)

Kalvolassa syntynyt Richard Rautalin opiskeli Taideteollisen keskuskoulun iltakursseilla vuosina 1908-11 sekä Emil Wikströmin johdolla vuodet 1911-13. Rautalinin teoksia oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä Helsingissä vuonna 1913.

Richard Rautalin oli tuottoisa taiteilija: hänen arvellaan tehneen kaikkiaan noin 600 veistosta. Tampereen keskustasta löytyy useita hänen teoksiaan.

Elokuvateatteri Kino-Palatsissa Tuulensuun talossa ja Tampereen Työväenteatterissa on Richard Rautalinin veistämät reliefisarjat. Haarlan palatsin portaita koristaa kaksi graniitista veistettyä ilvestä ja Oy Keskuskeittiön talon katolla (Satakunnankatu 14) on harteillaan maljaa kannatteleva mies. Richard Rautalinin Viinikan kirkkoon alttarille veistämä puusta tehty kullattu Kristus on vuodelta 1932. Veistäjän kuoleman jälkeen pystytettiin Vesilahden, Kurun, Kangasalan ja Messukylän sankaripatsaat.

Teos: Tanssiva tyttö (1950)

Tiedot:

  • Pronssi
  • Sorsapuisto, Salhojankatu – Yliopistonkatu

Kuvaus:

Veistos kuvaa alastonta pitkähiuksista nuorta naista ponnistamassa kevyesti maasta. Oikea jalka tukee liikettä ylöspäin. Oikea käsi suuntautuu suorana sivulle ja toinen käsi on edessä rintojen alla. Tyttö katsoo vasemmalle. Veistoksesta välittyy voimakas liikevaikutelma ylöspäin.

Kaupunki lunasti lempääläläistaiteilijan leskeltä kipsivaloksen vuodelta 1938. Kipsistä tehtiin pronssivalos, joka sijoitettiin Sorsapuistoon vuonna 1950. Veistoksen lunastus- ja pystytyskustannukset katettiin Winterin lahjoitusrahastosta. Teoksen mallina lienee ollut kuvanveistäjän vaimo.

Teos: 1939 - 1945 sotien muistomerkki (1940)

Tiedot:

  • Pronssi
  • Omistaja: Tampereen evankelis-luterilainen seurakuntayhtymäi
  • Messukylän hautausmaa

Kuvaus:

Veistos kuvaa kahta sotilasasuista miestä. Toinen sotilas kannattelee haavoittunutta toveriaan. Sotilaan vasen käsi on pystyssä. Muistomerkin etupuolella on teksti: ”Kesken jos kalpamme katkeaa ja kentille jäämmekin kerran, täys´ onni on sen, joka maatansa saa ees palvella hivenen verran ”.

Taidemaalari Armas Raunio on ollut sotilashahmon mallina. Veistos on pystytetty korkealle kivenlohkareista muuratulle jalustalle.

Teos: Kevät (1937)

Tiedot

  • Pronssi
  • Suihkukaivoveistos
  • Pyynikin kirkkopuisto, Pirkankadun ja Hämeenpuiston kulmaus

Kuvaus:

Veistos kuvaa neljää alastonta poikaa käsi kädessä tanssimassa piirissä. Teos on sijoitettu pyöreälle jalustalle vesialtaan yläpuolelle. Vesi suihkuaa piirin keskeltä ja lasten jaloissa olevien neljän sammakon suusta kastellen tanssivat lapset. Lempääläläistaiteilijan tytär on ollut lapsifiguurien mallina.

Aleksanterin kirkon edustalla oleva suihkukaivoveistos rahoitettiin Winterin lahjoitusrahastosta ja se paljastettiin ilman juhlallisuuksia vappuna 1937. Vuonna 2008 suihkulähde sai lasisen, valaistun talvisuojan, jonka pinnassa on taiteilija Sauli Iso-Lähteenmäen suunnittelema koristeaihe.

Teos: Tampere-veistos (1927-29)

Tiedot:

  • Pronssi
  • Korkeus 360
  • Työnpuisto, Lapintien ja Satakunnankadun kulma

Kuvaus:

Teos esittää miestä ylävartalo paljaana. Vasen käsi on sijoitettu lantiolle katseen suuntautuessa oikealle. Oikean käden asento reidellä tuo mieleen Michelangelon David-veistoksen. Veistoksessa voidaan nähdä voittaja, nykyajan David. Hänen Goljatinsa on Tammerkoski, jonka hän on kahlinnut ja pannut sen voiman akselin välityksellä palvelemaan teollisuutta, uutta aikaa.


Lempääläläisen kuvanveistäjä Rautalinin mallina oli kivenveistäjä Wilhelm Palin, joka myöhemmin tunnettiin kirjailijanimellä Viljo Paula.

Veistos rahoitettiin Winterin lahjoitusrahastosta ja sille osoitettiin paikka Tampellan portin edustalla olevasta Työn puistosta. Teoksella haluttiin kunnioittaa työtä ja sen tekijöitä tehtaiden kaupungissa. Tampere-veistos paljastettiin vaatimattomin menoin vappuaamuna 1934. Veistokseen yritettiin sen valmistumisen aikoihin liittää poliittisia merkityksiä. Eräs taidekriitikko tulkitsi vasemman käden tarmokkuuden kuvaavan työväen nousua. Taiteilija itse kiisti veistokseen liittyvän mitään poliittisia merkityksiä.