EVERT PORILA
(1886-1941)

Sääksmäellä syntynyt Evert (Yli-Porila) Porila opiskeli Emil Wikströmin johdolla vuodesta 1905 vuoteen 1907, jonka jälkeen hän lähti opiskelemaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun vuosiksi 1907-09. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä vuonna 1909.

Evert Porilan tuotantoon kuuluu Raahessa sijaitseva Myhrbergin patsas sekä noin kolmekymmentä sankaripatsasta eri puolilla maata

Teos: Mannerheimin patsas (1956 (1939))

Tiedot:

  • Pronssi
  • Korkeus 300
  • Mannerheiminkallio, Vehmainen

Kuvaus:

Vuoden 1918 vapaussotureita edustavan Tampereen seudun Rintamamiesyhdistyksen aloitteesta Wäinö Aaltonen ja Evert Porila tekivät luonnokset Mannerheimin patsasta varten. Varsinainen patsashankkeen alkuunpanija oli kauppaneuvos Rafael Haarla, joka ilmeisesti lahjoitti rahaa hankkeelle.
Kuvanveistäjä Porilalta työ tilattiin ja hän sai patsaan valmiiksi vuonna 1939. Kaupunginvaltuusto luovutti patsaalle paikan Koskipuistosta Verkatehtaan edustalta, jonne patsaan jalusta ehdittiin asettaa. Jalusta oli tehty Kurun mustasta graniitista ja siinä oli korkokuvina jääkäri ja suojeluskuntalainen. Sotien vuoksi patsaan pystyttäminen viivästyi eikä sen pystyttämiseksi ryhdytty enää toimiin marsalkka Mannerheimin pyynnöstä hänen eläessään.

Patsasta säilytettiin Haiharan kartanossa, jonne se oli siirretty Porilan ateljeesta sodan aikana pommitusvaaran takia. Patsashankkeen hoitaminen jäi yksityisten ihmisten harteille, koska patsaan pystyttämisanomuksen tehnyt Tampereen seudun Rintamamiesyhdistys oli lakkautettu syksyllä 1944.

Mannerheimin kuoltua kaupunginvaltuusto päätti, ettei patsasta pystytetä Koskipuistoon, koska Mannerheim on esitetty vuoden 1918 aikaisessa sotilasasussa. Neutraalimmin esitettynä eli Suomen marsalkkana, kahden myöhemmän sodan johtajana, Mannerheimin patsas olisi todennäköisesti pystytetty Tampereen keskustaan.

Patsas pystytettiin lopulta vuonna 1956 Mannerheiminkalliolle Vehmaisiin, josta Mannerheimin tiedetään seuranneen Tampereen taisteluita vuonna 1918. Talonomistaja Kustaa Kauppila lahjoitti Vapaussoturien Huoltosäätiölle tarkoitukseen 0,5 ha maata. Patsaalle hankittiin uusi punagraniittinen jalusta. Vapaussoturien Huoltosäätiö lahjoitti patsaan kaupungille vuonna 1996. Veistoksen sijoituspaikasta on käyty keskustelua vuosikausia, sitä on ehdotettu pystytettäväksi mm. Keskustorille.

Alkuperäisestä jalustasta tehtiin jääkärimuistomerkki Pirkkalaan, jossa se paljastettiin vuonna 1968.

Teos: Valkoisten hautamuistomerkki (1921)

Tiedot:

  • Graniitti
  • Omistaja: Tampereen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä
  • Kalevankankaan hautausmaa

Kuvaus:

Kalevankankaan sankarihautaan oli haudattu ensimmäiset valkoiset vainajat jo helmikuussa 1918. Kilpailun sankarihautapatsaasta julisti joulukuussa 1918 viimeinen varallisuuteen pohjautuva kaupunginvaltuusto. Seurakunta otti sankarihauta-alueen hallintaansa ja hoitoonsa vuonna 1920.
Ensimmäisen kilpailun tulokset eivät tyydyttäneet muistomerkkilautakuntaa, joten se julisti uuden kilpailun. Sen tuloksena hautamuistomerkki tilattiin kuvanveistäjä Evert Porilalta.

Graniittiveistos esittää haavoittunutta viestinviejää polvillaan. Jalustassa on teksti: ”Viestin toit sä maasi ja heimosi vapaudesta henkesi hinnalla”. Heimo-sana viittaa neljään Virossa ja yhteen Aunuksessa kaatuneeseen tamperelaiseen sotilaaseen. Vainajien nimet on uurrettu kappelin ulkoseinän kolmeen kivitauluun. Muistomerkki paljastettiin 3.4.1921. Samana päivänä paljastettiin myös Vapaudenpatsas Hämeenpuistossa.