YRJÖ LIIPOLA
(1881-1971)

Turun läänin Koskella syntynyt Yrjö Liipola opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa vuosina 1899-1901. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä Turussa vuonna 1900.

Yrjö Liipola vietti Unkarissa vuodet 1904-1934. Hänen tunnetuin julkinen teoksensa on Helsinkiin vuonna 1928 pystytetty Tellervo, Tapion tytär, joka kansan suussa kulkee nimellä Diana-patsas. Yrjö Liipola on veistänyt vapaudenpatsaat Joensuuhun vuonna 1923 ja Vaasaan 1938.

Professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1951. Yrjö Liipola lahjoitti taideteoskokoelmansa Koski Tl:n kunnalle vuonna 1956. 180 teosta käsittävälle taidekokoelmalle valmistui museo vuonna 1970.

Teos: Adolf Törngrenin rintakuva ja Gustaf August Wasastjernan rintakuva (1954)

Tiedot:

  • Omistaja: Sandvik Tamrock Oy
  • Oikeustalon edusta, Tampellan alue

Kuvaus:

Adolf Törngren (1824-1895) ja Gustaf August Wasastjerna (1823-1905) perustivat vuonna 1856 Tammerfors Linne- och Jern Manufaktur Aktiebolagin eli Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiön, joka sittemmin muutettiin Tampella Oy:ksi.

Rintakuvat sijaitsevat Milja Aarnion Merenneito-suihkukaivoveistoksen läheisyydessä.

Teos: Kauppaneuvos Fabian Klingendahlin muistomerkki (1952)

Tiedot:

  • Pronssi
  • Lahjoitus kaupungille vuonna 1971 Klingendahlin tehtaan virkailijoilta
  • Eteläpuisto, Eteläpuiston ja Hämeenpuiston kulmaus

Kuvaus:

Alunperin kauppaneuvos Fabian Klingendahlin (1852-1937) muotokuvapää pystytettiin Klingendahlin teollisuusrakennuksen pihamaalle hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä. Klingendahl perusti Tampereelle villatehtaan vuonna 1897. Klingendahlin tehtaan virkailijat halusivat lahjoittaa patsaan kaupungille, mikäli sille voitaisiin osoittaa uusi paikka Eteläpuistosta, koska tehdasalue katsottiin liian ahtaaksi ja vilkasliikenteiseksi.

Patsas sijoitettiinkin Klingendahlin tehtaan eteläporttia vastapäätä. Patsaan virallinen luovutustilaisuus kaupungille pidettiin vuonna 1972.

Teos: Kurun haaksirikon muistomerkki (1940)

Tiedot:

  • Pronssi, jalusta Kurun musta graniitti
  • Korkeus jalustoineen 8,5 m
  • Näsikallio, Näsijärvenkadun ja Hämeenpuiston kulmaus

Kuvaus:

Veistos kuvaa naista seisomassa korkealla jalustalla lapsi käsivarrellaan, äitinsä hameen helmoihin nojaa toinen lapsi ikään kuin turvaa hakien. Naisen oikea käsi on kohotettu pään taakse. Jalustan etupuolelle on kuvattu haaksirikkoutuva laiva. Nainen on kääntynyt selin Näsijärvelle ja Siilinkarille, Kuru-laivan onnettomuuspaikalle.

Höyrylaiva Kuru kaatui Näsijärvellä myrskyssä vuonna 1929, jolloin 138 ihmistä sai surmansa. Veistos pystytettiin Kurun suuronnettomuuden muistoksi.

Aiheesta julistetun veistoskilpailun tulokset eivät tyydyttäneet palkintolautakuntaa, joka julisti uusintakilpailun neljän parhaan kesken. Molemmat kilpailut voitti kuvanveistäjä Yrjö Liipola. Hanke kustannettiin Näsijärven onnettomuuden ja sen uhrien muistoksi perustetun muistomerkkirahaston ja Winterin lahjoitusrahaston varoilla.
Veistos paljastettiin Kurun haaksirikon 11. vuosipäivänä 7.9.1940.

Teos: Paimenpoika (1947)

Tiedot

  • Pronssi
  • Korkeus 255 cm
  • Harmaa graniittijalusta, korkeus 120
  • Verkatehtaanpuisto

Kuvaus:

Veistos esittää huilua soittavaa alastonta poikaa. Pojan takana seisoo lammas karitsansa kanssa. Graniittijalustan kolmelle sivulle sijoittuvat reliefikuvat, jotka esittävät verkatehtaalle tärkeän raaka-aineen, villan, kankaaksi valmistamisen keskeisiä vaiheita: keritsemistä, kehruuta ja kutomista. Tampereen Verkatehdas Oy lahjoitti veistoksen kaupungille perustamisensa 150-vuotispäivän muistoksi vuonna 1947. Veistos paljastettiin 17.5.1947.

Veistos sijoitettiin alunperin Koskipuiston keskiosaan, josta se siirrettiin Verkatehtaan edustalle vuonna 1965. Paikka vapautui, kun Mannerheimin patsaan pystyttäminen kaupungin keskustaan raukesi.

Teos: Teollisuusneuvos Kustaa Hiekan rintakuva (1939)

Tiedot

  • Pronssi
  • Korkeus 60 cm
  • Hiekan taidemuseon edusta, Pirkankatu 6

Kuvaus:

Tampereen kaupunki pystytti rintakuvan teollisuusneuvos ja kultaseppä Kustaa Hiekalle (1855-1937). Hiekka lahjoitti vuonna 1931 nimeään kantavalle säätiölle keräämänsä taide- ja antiikkikokoelman museorakennuksineen julkisena kokoelmana hoidettavaksi.

Samanlainen pronssinen rintakuva on pystytetty Kustaa Hiekan syntymäpitäjään Laitilaan Kustaa Hiekan varoilla rakennetun kirjastotalon edustalle.