EILA HILTUNEN
(1922-2003)

Eila Hiltunen syntyi Sortavalassa. Hän opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1942-46. Eila Hiltusen teoksia oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä vuonna 1944.

Eila Hiltunen on tunnettu paitsi hitsaamalla valmistetuista veistoksistaan myös runsaasta mitalituotannostaan. Hänen teoksiaan on useissa kokoelmissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Eila Hiltusen tuotantoa on pääkaupunkiseudun ensimmäinen toteutunut ei-esittävä teos Suomen Pankin suihkukaivo vuodelta 1961. Hänen tunnetuin julkinen teoksensa kotimaassa on Helsingin suosituimpiin nähtävyyksiin kuuluva Sibelius-monumentti, joka valmistui vuosina 1961-67. Eila Hiltusen teoksia on myös ulkomailla mm. Palmulehto vuodelta 1975 Teheranissa, Iranissa ja Auringonkukkapelto 1979-84 Jeddassa, Saudi-Arabiassa.

Eila Hiltusen retrospektiivinen juhlanäyttely oli esillä Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä syksyllä 2001. Eila Hiltunen sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1966. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin 1974.

Teos: Veden alla (1960)

Tiedot:

  • Kupari
  • korkeus 290 cm
  • Tampereen pääkirjaston, Metson, sisäänkäynnin yhteydessä oleva vitriini, Pirkankatu 2

Kuvaus:

Tampereen kaupunki järjesti vuonna 1959 kutsukilpailun ja seuraavana vuonna uusintakilpailun suihkukaivoveistoksen hankkimiseksi Uimahallitalon puistikkoon. Kilpailu järjestettiin Rafael Haarlan Säätiön lahjoitusvaroilla ja sen voitti kuvanveistäjä Eila Hiltunen luonnoksellaan Veden alla. Veistos esittää kahta sukeltavaa ihmistä, miestä ja naista.Veden alla on Suomen ensimmäinen hitsaamalla tehty julkinen taideteos. Hiltunen käytti työssään etupäässä metallisauvoja ja -lankoja, jotka hän yhdisti kimpuiksi tai hitsasi rinnakkain yhteen eräänlaiseksi ruutukuvioksi. Viivoilla ja viivakuvioilla herätettiin liikkeen vaikutelma.

”Kuparinauhat, joista hahmot on tehty kuin anatomiset mallinuket, lisäävät liukuvan liikkeen ja vedenalaisten heijastusten tuntua. Kokonaisuus on eräänlainen kolmiulotteinen luonnollista kokoa oleva graafinen piirros, mitä tyylikkäintä veistoksellista akrobatiaa, uusi muoto ikivanhoista perinteistä, joita olisi arvostettu sekä hellenismin että barokin aikakaudella.” Näin totesi Göran Schildt Hiltusen teoksesta. Veistos paljastettiin Uimahallitalon puistikossa Tampereen päivänä 1.10.1962. Vesialtaan ja lasiputkirivistön oli suunnitellut arkkitehti Aarno Ruusuvuori. Putkissa virtaavan veden ja valaistuksen oli tarkoitus antaa vaikutelma, että uimarit ovat veden alla. Sittemmin teoksen ympäristö muuttui ja putkiston rikkoonnuttua teos siirrettiin puistikosta pois. Vuonna 1986 teos sijoitettiin Tampereen pääkirjaston sisäänkäynnin yhteydessä olevaan vitriiniin.

Teos: Elämänliekki (1972)

Tiedot:

  • Alumiinipronssi
  • Korkeus 1050, jalusta 100
  • Tampereen yliopistollisen sairaalan pääsisäänkäynnin edusta, Teiskontie 35

Kuvaus:

Tampereen Keskussairaalan kymmenvuotisen toiminnan kunniaksi vuonna 1972 Keskussairaalan kuvataidetoimikunta tilasi veistoksen pääsisäänkäynnin edustalle kuvanveistäjä Eila Hiltuselta. Veistoksen muoto ja symboliikka kuvaa elämän liekkiä, jonka ylläpitämiseen sairaalan työ keskittyy. Teos on voitu nähdä myös kasvun symbolina.

Veistos rakentuu alumiinipronssipellistä valmistetuista kappaleista, jotka on ensin taivutettu ja sen jälkeen hitsattu haluttuun nousevaan muotoon. Alumiinipronssi säilyttää sateista ja tuulista riippumatta kiiltävän pintansa. Taiteilija valmisti valtavan sommitelman ainoastaan yhden hitsaajan avustamana.