UNTO HIETANEN
(1928-2009)

Unto Hietanen syntyi Tampereella kuvanveistäjäperheeseen. Hänen isänsä oli Jussi Hietanen.

Unto Hietanen opiskeli Suomen taideakatemian koulussa vuosina 1949-52. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä vuonna 1952.

Unto Hietasen julkiset teokset keskittyvät Tampereen seudulle. Hänen tuotantoonsa kuuluvat myös Kihniön Sankaripatsas vuodelta 1954 ja Mylläripatsas Forssassa vuodelta 1966. Kalevankankaan hautausmaalla on useita Unto Hietasen tekemiä hautamuistomerkkejä 1960-70-luvuilta.

Unto Hietanen on toiminut opettajana Kankaanpään taidekoulussa vuosina 1972-73 sekä Lahden taideinstituutissa vuosina 1980-89. Hän on saanut Tampereen kaupungin tunnustuspalkinnon vuonna 1975.

Teos: Ammattikoulun seinäreliefi (1953)

Tiedot:

    • Vehmaan punainen graniitti
    • Koko 260×250
    • Pyynikin ammattioppilaitos, Santalahdentie 10

Kuvaus:

Teos liittyy aiheeltaan ammattikoulun opetukseen. Suorakaiteen muotoiseen graniittilaattaan on kuvattu neljä ihmistä, kolme miestä ja nainen. Miehet työskentelevät sorvin äärellä, nainen kulkee oikealle liina käsivarrellaan. Reliefi tilattiin uudisrakennukseen suoraan tamperelaiselta kuvanveistäjältä Unto Hietaselta. Teos paljastettiin 5.10.1954..

Teos: Kalapoika (1957)

Tiedot:

    • Pronssi
    • Korkeus 107
    • Viinikan Lampipuisto

Kuvaus:

Veistos kuvaa pylvään päässä selällään lepäävää poikaa, suuri kala rintansa päällä. Kalan suusta suihkuaa vesi. Kaupunginpuutarhuri Viljo Tarko (1936-1965) näki veistoksen kipsiluonnoksen ja ehdotti, että siitä tehty pronssiveistos sijoitetaan johonkin kaupungin puistoon.

Tarko oli kiinnostunut puistojen sosiaalisesta merkityksestä virkistyspaikkoina. Kaupunki tilasi veistoksen tamperelaiselta Hietaselta ja sijoitti sen Viinikan Lampipuistoon lammen rantaan. Veistos paljastettiin 30.9.1957.

Teos: Lähtevät kurjet (1960)

Tiedot

    • Pronssi
    • Korkeus 120 cm
    • Hatanpään sairaalan edusta, Hatanpäänkatu 24

Kuvaus:

Veistos kuvaa lentoon nousevia kurkia. Kaupunginvaltuusto osti veistoksen tamperelaiselta kuvanveistäjältä Unto Hietaselta ja sijoitti sen Hatanpään sairaalan edustalle, jonne oli pidemmän aikaa kaivattu taideteosta. Veistos paljastettiin Tampereen päivänä 1.10.1963.

Teos: Potkuripoika (1961)

Tiedot:

    • Pronssi
    • Valmetinkatu 4:n kohdalla (Sisu-aukio), Härmälä

Kuvaus:

Graniittijalustalla seisova nuorimies kannattelee lentokoneen potkuria käsissään. Pojan katse on suuntautunut ylös taivaalle. Graniittijalustan oikealla puolella on Adolf Aarnon korkokuva ja vasemmalla puolella Aarnon Demoiselle-lentokonetta esittävä uurrettu kuva sekä sen alapuolella korkokirjaimilla teksti: ”Adolf Aarno suoritti 20.4.1911 Tampereella Härmälänsaaren luona Suomen ensimmäisen moottorilentoyrityksen.”

Kaupunginhallituksen asettama toimikunta tilasi veistoksen tamperelaiselta kuvanveistäjältä Unto Hietaselta. Patsas paljastettiin 20.4.1961, jolloin lentoyrityksestä oli kulunut 50 vuotta.

Veistos sai uuden sijoituspaikan Kalmarin alueen Sisu-aukiolla Ilmavoimien 90-vuotisjuhlavuoden tilaisuudessa, jota vietettiin 26.9.2008. Juhlapuheen tilaisuudessa piti kenraaliluutnantti Heikki Nikunen, kaupungin tervehdyksen toi apulaispormestari Tarja Jokinen..

Teos: Omat sarat (1965)

Tiedot:

  • Pronssi
  • Koko 20 x 39 x 47
  • Pellervon koulun julkisivu, Pellervonkatu 20

Kuvaus:

Reliefin kulmikkaalla pohjalla on kuvattuna ihmishahmoja. ”Jokaisella on oma sarkansa tässä maailmassa ja hän tekee sen itse,” kommentoi tamperelaistaiteilija teostaan. Teos paljastettiin 20.11.1965.

Pellervon koulua rakennettaessa Tampereella sovellettiin ensimmäistä kertaa käytäntöön kaupunginvaltuuston 1964 tekemää ns. prosenttipäätöstä, jonka mukaan uusien rakennusten rakennusmäärärahasta käytetään 1-2 prosenttia taideteosten hankkimiseen.

Teos: Siirtymäkohta (1967)

Tiedot:

    • Teräsbetoni
    • Ristimäenkatu 36, Tesoma

Kuvaus:

Teos on kaksiosainen geometrinen reliefi. Ylinnä on vaalea, kapea kolmiomainen, lovella varustettu muoto ja sen alapuolella kaksi samanlaista muotoa yhteen kiinnitettynä. Tamperelainen kuvanveistäjä Unto Hietanen oli ollut 1960-luvun alussa töissä Rakennustoimisto Mattinen & Niemelän omistamassa elementtitehtaassa ja sai tilauksen suunnitella veistoksia asuinalueille. Siirtymäkohta oli ensimmäinen teos. Hietanen halusi tehdä sen rakennustavan omin ehdoin betonivalutekniikkaa hyväksi käyttäen. Teos kuvastaa uuteen elementtirakentamisen aikaan siirtymistä.

Teos: Seita (1968)

Tiedot:

  • Teräsbetoni
  • Korkeus 400
  • Kohmankaari 20, Tesoma

Kuvaus:

Seita kuvaa kätensä pään päälle kohottanutta, pitkälle tyyliteltyä, korkeaa ja kapeaa henkilöhahmoa kuutiomaisella jalustalla. Rakennustoimisto Mattinen & Niemelä Ky lahjoitti tamperelaiselta kuvanveistäjältä Unto Hietaselta tilaamansa patsaan Asunto-osuuskunta Ristikukkulalle. Patsas sijaitsee kaupungin vuokratontilla.

Idean patsaan aiheeseen Hietanen sai alueen korkeasta sijainnista, joka vertautuu Lapin vaaramaisemiin. Patsaan aihe, Seita on lappalaisten onnea tuottava ja pahalta suojeleva kotijumala.

Teos: Naula (1969)

Tiedot:

    • Teräsbetoni
    • Korkeus 800
    • Hippoksenkadun ja Kissanmaankadun kulma, Kissanmaa

Kuvaus:

Naula muodostuu kahdesta symmetrisestä osasta, joita väliin jäävä rako erottaa. Teoksen pinnan useat polveilevat tasot taittavat valoa eri tavoin saaden aikaan erivahvuisia tummuusasteita, jotka elävöittävät harmaata pintaa.
Naula sijaitsee kaupungin vuokratontilla. Se toimii alueen katseenvangitsijana. Veistoksen ideana on symbolisesti yhdistää asuntoalueen rakennuksia ja ihmisiä. Tamperelaistaiteilijan teos paljastettiin 22.9.1969.

Teos: Satajalka (1971)

Tiedot:

    • Teräsbetoni
    • Koko 1,9 x 10 m
    • Peltolammintori, Peltolamminkatu 12

Kuvaus:

Teos muodostuu kolmen jalan päällä lepäävästä suorakaiteen muotoisesta vaaleasta kehysmuodosta, jonka sisällä on 11 paria tyyliteltyjä jalkoja. Idea veistokseen syntyi taiteilijan muistellessa pieniä ötököitä, jotka vilistivät pitkin puronvarsia hänen uitellessaan lapsena kaarnalaivoja. Toisaalta teoksen aihe tuo mieleen arkisen kiireen ja vilkkaan liikenteen, onhan se sijoitettu paikkaan, jossa päivittäin liikkuu runsaasti ihmisiä.
Veistoksen lahjoitti Rakennustoimisto Mattinen & Niemelä Ky., joka tilasi veistoksen tamperelaiselta Unto Hietaselta. Kuvanveistäjän omien sanojen mukaan hän ei halunnut kilpailla alueella sijainneen lämpövoimalan piipun korkeuden kanssa, joten hän sijoitti veistoksen vaakatasoon ikään kuin aidaksi.

Teos: Kaupunki kasvaa (1975)

Tiedot:

  • Pronssi
  • Korkeus 317 cm
  • Keskusvirastotalo, Puutarhakatu 6

Kuvaus:

Veistos koostuu kahdesta nousevasta tasosta, jotka kuvaavat rytmisesti Tampereen kehitystä ja laajenemista. Tasoille on sijoitettu kaupunkikuvaan kuuluvia elementtejä – erikorkuisia rakennuksia, tehtaita ja savupiippuja.

Kaupungin rakentamista symbolisoiva muistomerkki on omistettu Tampereen kaupungin rakentajille, ja nimenomaisesti kaupunginjohtaja Erkki Lindforsin (1913-1969) työn muistolle. Aiheeseen liittyen tamperelaisveistäjän luoma teos on sijoitettu kaupungin hallintorakennuksen läheisyyteen.
Teos sijoitettiin uuteen paikkaan syksyllä 2004. Se paljastettiin uudelleen Tampereen 225-vuotisjuhliin liittyen 1.10.2004.