JUSSI HIETANEN
(1903-1941)

Tampereella syntynyt Jussi Hietanen aloitti kuvanveiston opintonsa Väinö Richard Rautalinin johdolla vuonna 1923 ja jatkoi Evert Porilan johdolla vuosina 1924-26. Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1934-35.

Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa näytteillä näyttelyssä Tampereella vuonna 1923. Jussi Hietanen teki Kalevankankaan vakaumuksensa puolesta kaatuneiden hautamuistomerkin lisäksi Ikaalisten sankaripatsaan. Messukylän vuonna 1918 kaatuneiden muistomerkin valmisti Viljo Savikurki vuonna 1945 Hietasen luonnoksen perusteella. Jussi Hietanen kaatui Jatkosodan alkuvaiheessa Kiestingissä. Hänen muistonäyttelynsä järjestettiin Tampereella vuonna 1959.

Teos: 1918 vakaumuksensa puolesta sortuneiden työläisten muistolle / Punaisten hautamuistomerkki (1941)

Tiedot:

  • Vehmaan punainen graniitti
  • Korkeus 520 cm
  • Kalevankankaan hautausmaa

Kuvaus:

Sysäyksenä pitkään suunnitellulle hautamuistomerkille toimi Mannerheimin antama käsky, jolla määrättiin kaatuneiden muistopäivän viettämisestä. Sen mukaan juhlapäivä oli omistettava sekä juuri päättyneen sodan sankareille että vuonna 1918 rintaman kummallakin puolella henkensä antaneille. Tampereen työväenjärjestöjen keskuudesta muodostettiin syksyllä 1940 toimikunta, joka tilasi muistomerkkiluonnoksen Kalevankankaan toverihaudalle tamperelaiselta kuvanveistäjältä Jussi Hietaselta. Teoksen pystyttivät keväällä 1941 Tampereen työväenjärjestöt Tampereen kaupungin avustamana. Muistomerkki luovutettiin kaupungin hallintaan ja hoidettavaksi..

Muistomerkki kuvaa pyramidimaisesti kohoavaa henkilöryhmää, jonka keskushahmona on kolmiulotteisena kuvattu nainen seuranaan alaston lapsi. Molemmin puolin naista sijoittuvat symmetrisesti reliefeinä toteutetut miesryhmät, yhteensä kuusi henkilöä. Toisella puolella on kuvattuna soihtu toisella puolella lippu.
Teos paljastettiin Kalevankankaalla helatorstaina 22.5.1941. ”Taiteilija kuvaa muistomerkin keskiosassa olevalla nais- ja lapsifiguurilla yhteiskuntaa ja figuurin molemmilla puolilla olevilla reliefeillä järjestyneitä työläisiä, jotka yksimielisyyttä ja joukkovoimaa kuvaavine tunnuksineen nousevat yhteiskunnan avulla hankkimaan kaikille vähäväkisillekin parempia elämänehtoja ja oikeuksia, jotka heillekin kuuluvat.” Näin totesi toimikunnan puheenjohtaja K.V.Vuorio muistomerkin paljastuspuheessaan.