WÄINÖ AALTONEN
(1894-1966)

Marttilassa syntynyt Wäinö Aaltonen opiskeli maalausta Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1910-15. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä Turussa 1915.

Wäinö Aaltonen on tehnyt useita sankaripatsaita. Savonlinnan Sankari vuodelta 1921 on yksi tunnetuimmista sisällissodan muistomerkeistä maassamme. Hänen merkittäviä julkisia veistoksiaan ovat mm. Paavo Nurmen patsas (1924-25) Helsingissä, (teoksesta on valokset myös Turussa, Jyväskylässä ja Lausannessa, Sveitsissä), Eduskuntatalon veistokset vuodelta 1932 sekä Aleksis Kivi (1932-34) Helsingissä.

Wäinö Aaltonen suunnitteli useita hautamuistomerkkejä. Mm. Suomen Marsalkka Mannerheimin hauta Hietaniemessä (1954) ja Serlachiuksen muistomerkki (1958) Mäntässä ovat hänen tuotantoaan. Hänen veistämiään ovat myös Eduskuntatalon läheisyyteen sijoitetut presidenttien K.J.Ståhlbergin ja P.E.Svinhufvudin patsaat vuosilta 1960 ja 1961.

Wäinö Aaltosta pidetään 1900-luvun ensimmäisen puoliskon tärkeimpänä kuvanveistäjänä maassamme. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1940. Suomen Akatemian jäsenyyden hän sai 1948.

Wäinö Aaltosen museo avattiin Turussa vuonna 1967. Sen ovat suunnitelleet taiteilijan poika Matti Aaltonen ja Irma Aaltonen.